Mieheni yllätti minut eräänä sunnuntaina viemällä minut mukanaan metsään. Otin automatkalle mukaan Itkosen kirjan ja luin sen läpi miehelleni. Laulavat lenkkitossut on mielestäni kirjava valikoima urheiluaiheisia runoja. Aika monet runoista ovat hyvinkin proosallisia, joten välillä minusta tuntui, että luin ajatelmia urheilusta ja liikunnasta. Rakastan anarkistista huumoria lastenkirjoissa. Sitä sorttia olisi voinut Itkosen uutuudessa olla enemmänkin.
Laulavat lenkkitossut pursuavat aukeama toisensa jälkeen hienoja ja värikkäitä kuvia. Kuvitus on Matti Pikkujämsän ja on mielestäni kirjan parasta antia. Mies ei autoa ajaessaan voinut kuvituksesta nauttia, joten sen ilon sain aivan omakseni.
Runoista omia suosikkejani olivat Tikkakisa ja Savolainen keihäänheittäjä. Tikkakisa päättyy valokuvaan, jossa naapurin rouva Makkonen on "nyt hyllyssä / kuvattuna tikka pyllyssä". Savolainen keihäänheittäjä on haastattelu, jossa Ruuskasen näköinen keihäsmies Antti lähettää terveisiä Pielavedelle ja on koko haastattelun ajan verbaaliakrobaattina niskan päällä. Näyte Antin sanataituruudesta:
"Illalla kun kottiin määnLaulavat lenkkitossut sopii hyvin alakoululaisten luettavaksi. Kirjan innoittamana voisi vaikka tehdä omasta lempiurheilulajistaan runon ja kuvan. Niistä saisi luokan seinälle hienon näyttelyn. Kirja on myös mainio lahja urheilusta intoilevalle henkilölle ikään katsomatta.
ja kuu käyp möllöttämmään,
meikäläenen köntsähtää
kullan viereen köllöttämmään.
Mitali on metallia,
kulta, se on morsmaekka.
Ja sen maekan kaenalo
on mualiman paras paikka."
Teos: Laulavat lenkkitossut - urheilullisia liikuntarunoja
Tekijä: Jukka Itkonen
Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kustantaja: Lasten Keskus
Julkaisuvuosi: 2015
6 kommenttia:
Onpa kiinnostava kirja! Pikkujämsä taitaa olla hieno kuvittaja, luin jonkun eläinsatukirjan pari vuotta sitten ja se oli hänen kuvittamansa. Muistelen tykänneeni.
Hyvä että urheilusta tehdään kertovaa kirjallisuutta, vaikka sitten runoja. Urheilu on todella vetävä aihe ja ihmettelen, ettei se kiinnosta enempää kaunon kirjoittajia. Eivätkö he itse urheile vai kokevatko kilpailemisen tylsänä? Kilpailu, jossa on säännöt, on aivan mahtava aiherajaus, sen puitteissa voi ilmentää vaikka minkälaisia elämän ilmiöitä.
Tuo runo keihäsmies Antista on täydellisesti ajan hermolla! Savon murre on sopiva lisä tyyliin. Sikälikin hyvä että on Antti runon kuvauksen kohteena, kun vaikkapa lapinlahtelaisen kävelijän "maailman paras paikka" olisi saattanut olla hänen kotikuntansa. No, olisi sekin tavallaan aika kiehtovaa.
Hyvä idea luokkatyöskentelyyn tästä kirjasta :)!
Minä pidin tästä kirjasta ja vaikka kuvitus on täyden takuun kuvitusta Itkonen vei minua tällä kertaa lujempaa.
Itkosen runot ovat mainioita ja huumorintajuisia :)
Kiitos ketjukolaaja kommentistasi. Eräs kaverini, joka opiskelee kirjallisuutta, on todella innostunut urheilusta. Hänen pitäisi ehdottomasti tehdä gradu kirjallisuudesta, joka kertoo liikunnasta tai urheilusta. Mutta niinpä Harri taitaa tehdäkin!
Kiitos bleue kommentistasi. Itkonen on varsinainen runoniekka!
Niin ovat! Kiitos Mai kommentistasi.
Lähetä kommentti