Kansi kustantajan sivuilta |
Et kävele yksin kertoo kahden nuoren kaupunkilaisen, Adan ja Egzonin, rakkaustarinan, joka on alusta asti mahdottomuus. Nuoret ovat hyvinkin erilaisia, mutta isättömyys näyttää yhdistävän heitä tarinan alussa. Rakkaus on yksi väri tarinassa, vähintäänkin yhtä vahvasti näkyvillä on molempien nuorten kasvu ja omaksi itsekseen muuttuminen.
Pidin Niemen romaanista, joka kertoo nuoruudesta ja rakkaudesta kauniisti ja aidosti. Ajattelin, että tätä ei ole kirjoitettu laisinkaan minulle ja olen aivan liian vanha ja kyyninen nauttiakseni tästä niin kuin tästä pitäisi nauttia. Ote kirjasta:
Ada otti toisen kulauksen. Sitten kolmannen. Ja neljännen.Tunsin oman ikäni ja asenteeni ihan lukemisen loppuun asti, mutta osasin myös nauttia Adan ja Egzonin tarinasta ja nuoruuden ihanuudesta. Pidin tarinan kuvataidejuonteista, mutta Dave-viittaukset menivät tältä tädiltä vauhdilla ohi. Sen sijaan Aamiainen Tiffanylla -elokuva palasi taas katsottavien listalle.
Sisällä kuplivaan mereen tuli korallikuohut ja helmiäisvaahto. Jokainen ajatus kutitti päässä höyhenen lailla ja jalkojen nivelet joustivat kuin trampoliini. Ada nauroi ja puut ympärillä eivät enää näyttäneet siltä, että ne oli säälistä jätetty reunustamaan kävelytietä, kitukasvuisina ja kerrostalojen ympäröiminä, vailla vapaasti kulkevaa valoa.
Minä olen valo, Ada ajatteli. Minä suojaan sinua puu.
- Minä rakastan metsää, Ada huusi.
- Ada, halaatko sinä puuta?
Egzonin äänessä oli naurua ja hän laski pullon lumihankeen ja juoksi Adan luo.
Niemi on taitava kirjoittaja ja herkkä tunnelma säilyy voimakkaana läpi teoksen. Aion tarjota Niemen teosta luettavaksi lukiolaisille, joista luulen löytyvän aiheesta kiinnostuneita lukijoita.
Teos: Et kävele yksin
Tekijä: Juuli Niemi
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: WSOY
1 kommentti:
Tämä todella on taiten kirjoitettu kirja, ja Niemi on onnistunut hyvin kuvaamaan nuorten elämää. Heidän mietteensä ovat aidontuntuisia.
Lähetä kommentti