Osallistun Blogistanian kirjaäänestykseen ensimmäistä kertaa. Koska luen kaikenlaista hyllystä löytyvää ja erityisesti bloggaan vanhemmista kirjoista, minusta tuntuu, ettei valinnanvaihtoehtoja ole paljon. Olen kuitenkin onnellinen, että olen ymmärtänyt viime vuonna sentään jotain kirjoittaa uudemmista lukemistani kirjoista. Tässä ovat minun mielestäni kolme kovinta kotimaista uutuutta vuodelta 2013:
3 pistettä: Kaari Utrion Seuraneiti
2 pistettä: Aino & Ville Tietäväisen Vain pahaa unta
ja viimeisenä pistesijalla
1 piste: Hanneriina Moisseisen Isä
Listalla seuraavina olisivat olleet Kristiina Vuoren ja Milja Kauniston historialliset romaanit. Johtopäätöksenä voi todeta minuun uppoavan kotimaisista historialliset romaanit ja sarjakuvat. Uusia lukuja kohti!
Valitsen lukemisen
12 kommenttia:
Isä on ehdottomasti lukulistallani, pitääpä muistaa vihdoin lukea.
Seuraneiti oli minullakin kärkitohinoissa mukana, mutta ei kuitenkaan yltänyt pistesijoille. Niin valtavan paljon tuli luettua hyviä kotimaisia romaaneja viime vuonna.
Voi hienoa, että äänestit Moisseisen kirjaa. Vain pahaa unta olisi ollut omalla Kuopus-listallani, jos olisin tänä vuonna mukaan lähtenyt.
Vain pahaa unta oli minunkin listallani. Kiinnostuin myös Moisseisen Isästä, kun työyhteyksissä luin artikkelia ko. kirjasta.
Moisseisen Isä kiinnostaa minuakin!
Tietäväisten kirja on ehdottoman pakko lukea jossakin vaiheessa! Innostuin siitä jo, kun kuulin sen olevan tekeillä. :-)
Kiitos, kyllä kannattaa!
Kiitos Amma. Nyt minusta tuntuu, että voisi ryhtyä taktisesti lukemaan mahdollisia sopivia kirjoja Blogistanian 2014 äänestyksiin. Ennakointia ja laskelmointia.
Hanna, minulle tuli siinä (Vain pahaa unta) ehkä pieni ajatusvirhe kilpaluokan kohdalla, mutta olen päättänyt kääntää sen tieten tahtoen tehdyksi päätökseksi. Eli luin sen aikuisten sarjakuvakirjana ja pidin siitä siinä luokassa paljon. Luistakoot välillä lasten ja nuorten kirjat yleisiin luokkiin kiiteltäviksi!
Kiitos Katja! Hyvä! Mitähän Moisseinen seuraavaksi tekee?
Maria, siihen kannattaa tarttua. Kuvat ovat mielenkiintoisia ja mieleenjääviä.
Paula, hymyilyttää ajatuskin tyttären ja isän yhteisen sarjakuvakirjan tekemisestä. Työprosessissa on varmaankin ollut kaikenlaisia vaiheita.
Lähetä kommentti